Ralphista Jva!!

Saimme paikan Rautalammin mejä-kokeeseen ja alkoikin piinaava jännitys ennättävätkö lumet sulamaan vai käykö kuten viime vuonna, että koe jouduttaisiin perumaan. Lunta oli tänä talvena tosi paljon, mutta onneksemme vettä satoi myös paljon ja aurinkokin välillä paistoi niin lämpimästi, että lumet sulivat kuin sulivatkin pois ja pääsimme kokeilemaan onneamme 6.5. Ennätin tekemään vain pienen harjoituksen muistutukseksi ennen koetta, joten mitäpä sitä harjoittelemaan, eiköhän ne syksystä ole vielä muistissa. Harjoituksessa merkkasikin ne meidän ongelmakohdat eli makuut hyvin, joten josko kokeessakin sitten malttaisi.

Lauantaina mentiin koepaikalle 10:ksi tekemään jälkiä ja tuli todettua, että on todella riistaa täynnä olevat maastot, tuoreita jätöksiä ja kauriin ja hirven jälkiä, lintuja. Omalla jäljelläni meinasin saada sydärin, kun olin juuri kiinnittämässä merkkiä yhteen kantoon ja sen alta lähtikin huuhkaja, että se voi lentääkin sitten hiljaa, mutta säikähdin silti. Ja onneksi siellä pesässä oli vain munat eikä poikaset, olisi todennäköisesti hyökännyt kimppuumme. Sepä kohta sitten kierrettiinkin jatkossa, toivon mukaan ei häiriintynyt, komea lintu. Hyvissä ajoin päästiinkin sitten jännäämään ja lepäämään kotiin, matkaan ei kulunut aikaa kuin noin 50 min. Ei tullut uni äkkiä jostain syystä vaikka en nyt niin jännittänytkään ainakaan tietoisesti.

Sunnuntaina aloiteltiin koepäivää ylituomarin puhuttelulla 8 aikaan, koiria oli 11, 3 avo-luokan koiraa ja 8 voi-luokan koiraa, kaksi tuomaria Markku Hassinen ja Kari Muje. Koirat jaettiin siis kahteen ryhmään ja toivoin kovasti arpaonnea, että pääsisin heti aamusta, kun loppupäivästä toiseksi viimeisenä olisi tekemäni ja opastettava jälkeni. Ja kerrankin oli tuuria, pääsin oman ryhmäni ensimmäiseksi ja arvonnassa jouduttiin vielä sirun tarkistukseenkin. Sitten laukauksen siedon kautta lähdettiin alueille. Ralphista huokui taas innostus ja pelkäsin, että joudun taas tosissaan jarrutuspuuhiin ja onnistunko siinä, etten taas lähde huomaamattani  sen vauhtiin mukaan, kuten aika usein käynyt aiemmin.

Alkumakauksen otin tosi tarkasti, kun meinasi lähteä rynnimään vaan eteenpäin, sen olen huomannut meillä tärkeäksi. Sain keskityttyä vauhtiin vaikka välillä risukossa pyörittiinkin. Niitä makauksia ei vaan taas pysähtynyt kuin yhden ainoan ja vasta viimeisen. Meinasin pörähtää nauruun, kun tällä makauksella Ralph kääntyi minuun päin ja oikein nuoleskeli ja maistoi maata makauksella ja katsoi minua sillai jännästi, jota ei voi kuvailla, se oli vain ihan selvä viesti, että kyllä mä nämä osaan, kun vain viitsin ja maltan 🙂 Jatkoi siitä hyvin sitten loppuun. Olin kyllä kaiken kaikkiaan tyytyväinen, matkalla meinasi vaan minulta kunto loppua ja mietin eikö tämä koskaan lopu. Opastuksen jälkeen sitten keskuspaikkaan ruokailemaan ja odottelemaan tulosten lukua jännittyneenä.

Tulostaso oli hieno, kaikille koirille tulokset ja mekin saimme nyt sen Voi1-tuloksen ja Ralphista tuli JVA! Upeaa, 7 koekäyntiä sisältyi näihin vuosiin, kolme avoimessa ja neljä voittajassa. Loppujen lopuksi tulokset tulivat sitten helposti, vaikeampaa oli saada se koepaikka aina. Kyllä Ralph sitten hoiti hommat taidolla. Tulokset AVO1, AVO2 (jossa hukka kun lähti autolle, kun liian suora näkyvyys kokemattomalle koiralle aukolla, jossa kaato eli ohi mentiin) ja AVO1, sitten voittajaluokassa VOI1, VOI2 (hukka, kun lähti metsäkanalinnun perään) ja VOI1 ja VOI1. Siinä meidän ura toistaiseksi, nyt on valjaat pesty ja pistetty naulaan toistaiseksi. Jotain täytyy omaksi iloksi vielä treenailla ja josko joskus pohjoismaat kutsuisi, ainakin haaveissa.

Arvostelu: ”Hyvin ohjattu lähtö, Ralph merkkaa ja aloittaa sopivaa vauhtia maavainulla työskentelyn. 1. osuus tarkasti. Kulmalla käydään tarkistamassa hirven makuu ja tovin päästä työ jatkuu itsenäisesti. 2. osuus hyvin jälkiuraa. Katkolla merkataan veren loppu ja parilla ripeällä rengastuksella jatko löytyy. 3. osuudella Ralph poikkeaa tielle, jossa peuran jäljet, mutta siinäkään ei viivytä ja osuus tullaan loppuun tarkasti. 3. kulma jälkitarkasti, samoin 4. osuus, jossa Ralph merkkaa makuun myös hyvin. Aiemmat muut ohi. Sorkkaa jäädään tutkimaan. Erinomainen jäljestys riistavassa maastossa.

a) jäljestämishalukkuus 6/6 p

b) jäljestämisvarmuus  11/12 p

c) työskentelyn etenevyys  9/10 p

d) lähtö, kulmat, makaukset, kaato  9/14 p

e) käyttäytyminen kaadolla     3/3 p

f) yleisvaikutelma    5/5 p

yht. 43 p  VOI1

IMG-5533

IMG-5537kokeessa valioituneet photo: Jaana Heikkinen

Laukauksen sietotesti, kuva Vuokko Pitkänen

Kuva: Vuokko Pitkänen

Kuva: Vuokko Pitkänen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s