Joonaksen ”miesten vaivat”

Kultainen Joonaksemme on koko ikänsä ollut terve, ei ole tarvinnut eläinlääkärissä käydä kuin rokotuksilla ja täyttikin nyt heinäkuussa 10 vuotta. Nyt kuitenkin tuli Joonaksen vuoro lähteä tutustumaan eläinlääkäreihin. Lauantaiaamuna 9.7 klo 10 maissa lenkille lähtiessä huomasin, että nyt ei ole Joonaksella kaikki kohdillaan, askel oli hitaanlaista ja häntä luupotti ilottomana, oli väsyneen oloinen. Sitten kauhukseni huomasin, että pissii verta. Sydän pompottaen soittamaan Kuopioon Tuhatjalan päivystykseen aikaa. Saimme ajan puoli 1:ksi. Koira lepoon odotusajaksi. Joonaksen vointi lähti huononemaan pikkuhiljaa ja kun oli aika lähteä, niin jouduimme nostamaan autoon, kun oli jo aika jalaton siinä vaiheessa. Miten äkkiä koiran vointi voikaan huonota, kun edellisenä iltana kävimme vielä metsälenkillä enkä huomannut mitään poikkeavaa. Tuhatjalkaan saapuessamme otimme pissanäytteen ja nyt pissa oli tosi tummaa veristä, mutta käveli kuitenkin sitten omin jaloin klinikalle. Lääkäri mittasi kuumeen ja olikin 39.9 ja syke laukkasi yli 150. Koiralta otettiin verinäyte ja pikaisesti tippaan. Kysyinkin tässä vaiheessa, että voisiko olla eturauhasessa vikaa, kun verivirtsaisuuskin siihen viittaisi. Lääkäri tutki ja sanoi sen olevan normaali. Ikenetkin olivat vaaleat ja viittaisi kuulema anemiaan. Tiputuksessa olimme parisen tuntia ja sinä aikana saimme verikoetulokset ja pissanäytteen tuloksen. Virtsassa oli kiteitä ja bilirubiiniarvo koholla. Epäilys maksassa tai munuaisessa olevasta viasta(maksashuntti, kasvain?) ja suositeltiin pikaisesti varaamaan aikaa vatsan ultraääneen. Huoli kasvoi minulla Joonaksen voinnista. Saimme mukaamme valtavasti lääkkeitä, antibiootin, vatsansuojalääkettä, muutamia maksan toimintaa tukevia lääkkeitä ja lisäravinteita, kipulääkettä. Kylläpä siinä oli taas annosteltavaa, mitä aamulla ja mitä illalla. Kipulääkettä en saanut Kuopion apteekista, joten se jäi vielä seuraavalle päivälle sunnuntaille hankintaan. Soittokierros ensin oman paikkakunnan apteekkiin, no siellä ei ollut,  onneksi lopulta Pieksämäellä sitä sattui olemaan ja sinnepä sitten ajelemaan. Maanantaiaamuna heti sitten soitin aikaa Kuopion Kek:iin ja sainkin ajan keskiviikolle 13.7.

Jännityksellä menimme siis Kek:iin ja siellä Joonasta tutki useampikin lääkäri. Lääkäri, jolle aika varattu, saikin niin pahan astmakohtauksen kesken kaiken, että toinen lääkäri tuli jatkamaan ja hän totesikin, että maksa-arvot ja muutkin arvot ihan hyvät bilirubiniinia lukuunottamatta, joten ei viittaa maksavikaan. Kokeili eturauhasen ja sepä olikin tosi suuri. Sitten saapui vielä kolmas lääkäri, joka aloitti ultraamisen ja maksa, munuainen, sappirakko ja suolisto kunnossa, mutta se eturauhanen tosi suuri. Alkuperäinen lääkäri oli saanut itsensä kuntoon ja totesi saman asian. Oli kyllä lääkäreiltä hyvää toimintaa vaikka heillä oli omatkin potilaansa odottamassa, niin tulivat auttamaan kollegaansa eikä meitä jätetty odottelemaan. Joonakselta poistettiin kaikki Tuhatjalassa määrätyt lääkkeet ja tilalle saimme vain yhden uuden antibiootin, voi mikä helpotus sekin. Hormonipiikin sai myös niskaansa, joka uusitaan jokusen viikon päästä. Joonaksesta on näin tullut jo vanha, kun vanhojen miesten vaivan saanut. 😉 Ilmeisesti se virtsatulehduskin oli ja se lähtikin jo ensimmäisellä antibioottikuurilla helpottamaan. Joonas on virkistynyt ja pissakin saanut normaalin värinsä takaisin. Katsellaan ajan kanssa miten vaivan kanssa käy, helpottaako vai joudutaanko joskus tulevaisuudessa pallukoiden poistoon.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s