Mejäkauden aloitus 29.5.16

Ralphin kanssa on tälle vuodelle ollut haave saada joku mejätulos voittajaluokasta ja jännityksellä täytinkin ilmottautumista Pieksämäelle, että irtoaako koepaikka, oli kuitenkin iso 24 koiran ja neljän tuomarin koe, joten toiveikas olin. Keväällä muutama lyhyt jälki tehtiin treeneissä, että saatiin katkokulma ja pari makuuta harjoiteltua. Sitten tulikin ilmoitus, että koepaikka saatiin. Äitini lähti minun ja Ralphin kuskiksi ja eipä tiennyt mihin lupautui, ei tainnut mennä niin kuin suunnitteli. 🙂 Lähdimme siis lauantaiaamuna ajelemaan kohti Pieksämäkeä, Kontiotupaa. Ihana paikka lammen rannalla järjestää tapahtumia. Jälkien teko alkoi 9:ltä ja paikalle saavuttiin hyvissä ajoin. Tuttuja olikin järjestelyporukassa ja kävikin ilmi, että emäntä puuttuu. Nou hätä, miten ollakaan, olihan meillä yksi ”vapaa” ihminen ja näin ruokapalkalla palkattiin äiti tähän hommaan ensimmäiseksi päiväksi, hihii! Olin pyytänyt parikseni jotain kokenutta jäljentekijää, kun ensimmäinen voittajaluokan jälki oli minulla kyseessä, joten sainkin ja hyvän sellaisen. Meidän ryhmän jäljet olivat kauimmaiset, joten lähemmäs 10 km ajeltiin pikkuteitä. Hyvin sujui jäljentekoni kuulema ja kiva jälki saatiinkin tehtyä, sain joitakin hyviä vinkkejä vastaisuuden varalle ja jännityskin siltä osin sitten väheni. Jonkin sortin epävarmuutta kuitenkin vielä on, kun vasta kolme koetta takana, pitäisi vain yrittää luottaa itseensä. Sää oli pilvinen, mutta niin hiostava, kun ei tuulenvirettäkään käynyt ja pelko jo seuraavasta päivästä, onko yhtä lämmintä. Maastot oli haastavia, hirmusesti ojia, että joutui loikkimaan kunnolla yli, niin tiheää koivutaimikkoa, että piti käyttää ihan avomerkkejä, mutta silti kuitenkin ihan kuljettavia. Päästiinkin jo puoli 2 jälkeen kotiin valmistautumaan seuraavan päivän kokeeseen.

Koepäivänä sunnuntaina sää oli onneksi pilvessä ja toiveissa että pysyisikin, olisihan se koirienkin kannalta parempi. Paikan päällä piti olla jo klo 7 ja koe alkoi 8:n aikaan. Tuomaripuheiden jälkeen suoritettiin arvonta ja kuinka ollakaan kaksi lappua oli enää jäljellä, kun minut kutsuttiin vetämään ja onnistuinkin saamaan numeron 24 eli vihoviimeisen starttinumeron. Meidän tuomariryhmässä oli jäljet 19-24, onneksi opastettava jälkeni oli nro 21 eli oli hengähdystaukoa ennen omaa suoritusta. Tuomarina ryhmässäni toimi Seppo Venäläinen. Laukauksen sietotestin jälkeen lähdettiin ajelemaan maastoihin. Siinä olikin sitten vain odottamista ja odottamista, hyttysten hätistelyä etteivät tule autoon, takaluukkua piti kuitenkin pitää auki. Vettä yritin kovasti tankata jo ennakkoon, mutta ei oikein imeytynyt ja oli tulossa koko ajan pois :). Sitten tulikin oma opastusvuoro ja saimme jäljellemme hallitsevan Suomen mestarin, olipa upeaa seurattavaa sen minkä merkeiltä kerkesin katsoa. No aika helppoahan siinä oli perässä tulla, kun mentiin koko ajan ihan jälkeä pitkin. Hikistä puuhaa ja vettä kului varmaan toista litraa, minä yleensäkin aika vähän juon, joten tuo on minulle aika suuri määrä. Mietin käynkö siinä välissä purkamassa jäljen heti perään vai lepäänkö ja käyn sitten ihan viimeiseksi sen tekemässä. No onneksi valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Siirryimme sitten odottelemaan omaa koevuoroamme toisen tien varteen ja siellä olikin hyttysiä niin paljon ettei voinut ikkunoitakaan pitää auki, niinpä auto piti pitää käynnissä koko ajan ja tuuletus täysillä.

Vuoromme koittikin vasta puoli 3 jälkeen iltapäivällä, joten pitkän tovin olimme autossa viettäneet aikaa. Valjaat kun sain Ralphille päälle ja lähdimme kohti jäljen aloitusta, niin eikös se aurinko revennyt paistamaan, ihan vaan meidän kiusaksi tietty. Piti muistaa koko ajan, että jarruta, jarruta, oli taas Ralphilla ihan mukavasti menohaluja. Niin tarkkaan jäljen päällä mentiin ja ensimmäinen makauskin tarkasti pysähtymällä. Jarruta jarruta pyöri vaan mielessä ja keskityin siihen eniten, niin jäi noteeraamatta, kun ensimmäisellä osuudella oli kuulema katkokulma. Ihmettelinkin, että miksi poikkeasi jäljeltä ja pyöritti jotain hakien, että ilmeisesti teki jonkun ylimääräisenkin kiemuran. Sydän jo pysähtyi, että lähtikö jonkin eläimen jäljelle. No sitten matka jatkui ja edelleen jarruta jarruta soi päässäni. Sitten toinen makaus tuli eteen ja taas merkkasi tarkasti. Olin ihan, että jippii, näitä me ollaan harjoiteltu ja nyt toimivat. Toisella kulmalla taas vähän pyörittiin. Kolmannen osuuden makauksen merkkaus unohtui, mutta sitten kulma mentiin taas oikein mallikkaasti. Jossain vaiheessa tuntui, kun olimme hyppineet monien ojien yli ja kuivaa metsää aurinkon lämmössä, että ihan kuin kurkkua kuivasi ja jotenkin tukala olo ja tuntui ettei jaksaisi enää. No kävihän Ralphikin sitten mutaojassa viilentämässä itseään, mutta siitä matka taas sitten jatkui ja viimeinen makaus nuuhkaistiin, ei malttanut pysähtyä kuitenkaan. Kaadolle päästiin ja olin kyllä aika poikki. Olin kyllä itse ainakin tyytyväinen päivän jäljestykseen sanoi tuomari sitten mitä tahansa. Vauhtia pitäisi kuulema vielä saada vähemmäksi ja nimenomaan minun jalkojen :). Opas ja tuomari sanoivatkin jäljen jälkeen, että hirmunen pölläkkä kävi metsässä meidän jälkeen, kun niin kuivaa ja siitepölyäkin paljon, siinä selitys miksi minun kurkkua kuivasi, no ehkä se kuntokaan ei niin hyvä ollut. Ralph oli niin ylpeä kauriin sorkastaan, että kannettiin sitä metsästä matkan takaa autolle asti. Koiralle ja itselle tankkausta ja sitten ajelua takaisin ja purkamaan se aikaisempi jälkeni. Tiesin, että nyt kaikki muut pääsivät jo hyvissä ajoin majapaikalle takaisin syömään ja saunomaan ja minä vielä hikoilin lähtiessäni taipaleelle. Luulin, että äkkiähän minä sen puran ja lähdin reippaasti liikkeelle, mutta kolme kertaa tuli tunne siellä ryteikössä, ettei merkkinä olleita pyykkipoikia näy missään, aurinko sen verran heijasti vastaan. Piti yrittää kaikki merkit kuitenkin saada metsästä pois. Piti vaan seisoa hetki paikallaan ja yrittää kuikuilla puiden välistä missä oranssia näkyisi. Hitaaksi se meno sitten vaihtuikin, hiki valui, hyttyset ja kaikenmaailman mäkäräiset pyörivät kimpussa, aurinko porotti ja ja ja, taisi muutaman kerran ääneenkin päästä, että kun täältä metsästä pääsen pois, niin en pitkään aikaan edes ajattele kokeita 😉 . Onneksi selvisin metsästä pois ja eikun nasta lautaan ja menoksi, siellä meitä varmaan jo odoteltiin. Niinhän siellä kaikki oli niin suihkunraikkaina valmiina odottelemaan tulosten julkaisua, kun saavuimme hikisinä ja minä kirkuvan punaisine naamoineni. Tulosten julkaisu on aina jännää vaikka tiesikin ettei se hassummin tainnut mennä. Tulosten julkaisu aloitettiin huonommasta pistesaaliista ja tuloksesta, vaikka tämä ei kilpailu olekaan niin oli hienoa että Ralph oli kuitenkin sieltä parhaimmasta päästä eli kun oli 15 voittajaluokan koiraa ja vain neljä oli pisteissä edellä. Hienoa oli sekin, että tekemälläni jäljellä saatiin päivän parhaat pisteet 49/50. Sitten muistettiin vielä työntekijöitä ja yllätykseksi pikaemäntänä toiminutta äitiänikin muistettiin ihanalla lahjalla.

FullSizeRender

Ralphin arvostelussa siis oli: ”Lähtömakaus tutkitaan ja ohjatusti jäljelle. Ralph jäljestää kaikki osuudet hyvin. 1. ja 2. makaus merkataan pysähtymällä, 3.s ohi ja 4.s yli nuuhkaisten. 1 kulma, jolla katko, kuljetaan veretys loppuun ensin hakien sitten turvaudutaan tekjöiden jälkiin, toinen kulma lenkillä ja 3.s tarkasti. Kaadon nuuhkii ja jää sille. ”

a) jäljestämishalukkuus   6/6 p

b) jäljestämivarmuus         10/12 p

c) työskentelyn etenevyys  10/10 p

d) lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky  10/14 p

e) käyttäytyminen kaadolla   3/3 p

f) yleisvaikutelma   5/5 p

yhteensä  44/50 p  VOI 1!!!!!!!!!!!

Näin on siis mejäkausi korkattu käyntiin hyvällä tuloksella. Vaikka siellä metsässä manasinkin etten nyt vähään aikaan kokeita mieti, niin jo laitoin uuden ilmottautumisen menemään ja kalenteria tutkittu kovasti. Jospa vielä pari koetta pääsisi tälle vuodelle kokeilemaan.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s