Seikkailua Valko-Venäjällä

Matkamme suuntautui Valko-Venäjälle, jossa emme olleet aiemmin käyneet ja haaveilleet, että jospa joskus pääsisi. Olimme varanneet matkan Miliam Travelin kautta ja matkaan lähti myös Ralph, Estelle ja Enya. Lähdimme matkaan torstaina 20.11 jo hyvissä ajoin aamupäivällä, kun poikkesimme matkalla Hyvinkäällä Kristan kasvatin luona. Koirat saivatkin hyvin jaloitella ennen pitkää matkaa tuntemattomaan. Helsinkiin satamaan päästyämme linja-auto olikin jo odottelemassa ja häkit saatiinkin näppärästi paikoilleen. Oma automme jäi parkkiin satamaan ja maksua kertyikin mittariin yli 60 euroa. Kaikenkaikkiaan suomalaisia lähti kolmella bussilla matkaan, jokainen bussi oli erivärinen, meidän punainen tottakai, toiset olivat sininen ja valkoinen, niin hyvin erotti mihin bussiin piti aina hypätä. Koirat laitettiin häkkeihin ja kävelimme sitten parkkipaikalta terminaaliin ja laivaan. Laivamatka meni nopsaan uusien tuttavuuksien seurassa. Tallinnan satamasta lähdimme puoli 1 maissa yöllä ajelemaan ja pysähdyttiin sitten eläinlääkärin luona ottamassa leimat madotuksesta koirien passiin. Sitten pitikin yrittää nukkua autossa, olimme Kristan kanssa ostaneet matkaa varten oikein uudet tyynyt ja torkkupeitot. Itse olen tosi huono nukkumaan matkoilla ja tulikin torkuttua vain pieniä aikoja, ehkä vähän sitten jännitti matkan tekokin, kun lunta ja sohjoa alkoi olla Latvian puolelle päästyämme ja nähtyäni muutaman rekan tien poskessa. Aamulla pysähdyimme sitten Liettuan puolella Vilnassa, jossa oli isompi tauko ja koirat saivat jaloitella kunnolla. Kaikki tulliasiat sujui hienosti eikä tarvinnut niissä kauaa jonotella. Poliisit pysäyttelivät parikin kertaa linja-automme, mutta ilman sakkoja selvittiin pienestä ylinopeudesta huolimatta. Iltapäivällä perjantaina oltiinkin sitten perillä Minskissä ja Belarus hotellissa. Ennen hotelliamme oli iso nelikaistainen ja neljään suuntaan menevä valtatie, jonka liikenne oli pysäytetty kokonaan ja kohta sieltä saapuikin poliisisaattuessa presidentin virka-auto. Hotelli oli kivalla rauhallisella viheralueella, joka varmasti kesällä on hienon näköinen kukkaloistoineen. Huoneemme sijaitsi 19. kerroksessa, joten näköalat olivat hulppeat kaupungille. Ralph heti nousi ikkunalautaa vasten katselemaan maisemia hyvin tarkkaan.

IMG_2044_ IMG_2042_ IMG_2066 IMG_2058 IMG_2047

Lauantaiaamuna alko valmistautuminen näyttelypaikalle lähtöön. Aamupalalla meinasi suu loksahtaa ihmetyksestä, en ikinä ole missään nähnyt niin runsasta tarjontaa ja saikin maistella vaikka mitä erilaisia vaihtoehtoja. Näyttelypaikalla saimme luettelot ja numerolaput jo linja-autossa, joten ei tarvinnut kuin roudata tavarat ja asettua aloilleen, ei tarvinnut jonotella missään vaiheessa. Näyttelypaikka oli aika ahdas, kylmä ja kolkko ”varastomainen” tila, vessat karmea kokemus ja meinasin jäädä lukkojenkin taakse. Arvostelumme alkoi ennen klo 11 ja tuomari oli portugalilainen Luis Manuel Calado Catalan, nopeaakin nopeampi arvostelu ja ei paljon katsellut koiria, saattoi pistää juoksemaan ja käänsi sitten selkänsä. Ei kysellyt mitään ja kaikki kävi nopeaan. Tyrkyllä piti olla koko ajan, kun et tiennyt tykkäsikö vai ei, mennäänkö vielä uudestaan kehään. Ralph oli ilmoitettu avoimeen luokkaan, kun piti taktikoida, kun luokkavoittajat vaan menee jatkoon ja valioluokassa oli jo koira, niin olisi mahdollisuus edes siihen sertiin. Valioluokka olisi kova sana yleensä näissä maissa. Luettelohan julkaistaan netissä jo ilmottautumisen aikana, joten näki ketä ja mihin luokkaan on ilmottautunut. Ralph sai luokkavoitolla sertin ja tuli näin valkovenäjän valioksi ja sijoittui toiseksi ”paras uros kehässä” valioluokan koiran  jälkeen ja sai varacacibin, joka aikanaan vahvistuu cacibiksi. Näin yksi tavoite tältä matkalta saavutettu, valionarvo. Nartuissa Kristan Enya tarvitsisi yhden cacibin tullakseen kansainväliseksi valioksi ja sen hienosti saikin ja myös valkovenäjän muotovalion arvon sertillä. Estelle oli toinen varacacibin ja sertin kera. Pelottavaa oli olla aina kehän laidalla, kun paljon koirien rähinää ympärllä ja kauheaa oli myös katsoa miten koiria käsiteltiin. Voittanut springerikin oli kuulema käsitellyt yhden whippetin tikkauskuntoon iltapäivällä, johan sen ikävä kyllä aisti jo oman kehän laidallakin. Odottelimme paikan päällä vielä klo 17 alkavaa parikilpailua isossa kehässä, jossa Krista ohjasi Enyaa ja Ralphia. Hienolta näytti parin meno näin sivullisen silmissä ja palkittiin 6:ksi parhaana parina. Lähdimme sen jälkeen kävelemällä hotelliin, joka oli ihan kivenheiton päässä.

2014-11-22_035 IMG_6641

Ilta menikin sitten juhlistaessa valionarvoja ja levätessä. Koiratkin uskalsi pitää sängyssä, kun omat petivaatteet mukana. Hotelli kuulema joskus laskutellut asiakkaita, jos oli koiran karvoja ollut ym.

IMG_2097 IMG_2098

Sunnuntaiaamuna lähdimme näyttelypaikalle kuitenkin ajoissa vaikka kehämme alkoi vasta puoli 3 iltapäivällä. Kääriydyimme peittojemme alle palelemaan. Tuomarina oli tällä kertaa paikallinen Tatiana Romanovskaya. Urosten puolella tulokset olivat samat kuin edellisenäkin päivänä. Ralph sai taas varacacibin, jonka vahvistumisella aikanaan saamme siis CIE kansainvälisen valion tittelin. Estelle sijoittui toiseksi saaden varacacibin ja toisen sertin, jolla siis tuomisina myös Valko-Venäjän muotovalio. Parikilpailussa sijoitus oli myös kuudes.

IMG_2112

Näyttelypaikalta lähdettiin paluumatkalle heti, kun viimeinenkin ryhmissä esiintyvä koira oli valmis. Kävimme ostoksilla paikallisessa isossa kauppakeskuksessa ja siitä alkoikin sitten taas pitkä taivallus. Tallinnassa olimme maanantaiaamuna vähän etuajassa ja saimmekin tunnin virkistäytymistauon ennen satamaan menoa. Puoli 1 maissa iltapäivällä sitten olimme Helsingissä ja automme pakkaamisen jälkeen alkoikin sitten taival kotia kohti.

Reissu oli kokonaisuudessaan hieno kokemus, järjestelyt pelasivat upeasti, kaupunki siisti ja kaunis, näyttelypaikka tosin surkea. Tuli nähtyä tämäkin paikka ja emme ehkä ihan heti halua kuitenkaan sinne takaisin, onhan noita muitakin maita vielä katsastamatta. Tulomatkalla kuulimme vielä, että parvoa oli ollut näyttelypaikalla liikkeellä, joten illalla vielä kotiin tultua koiran pesu ja tavaroiden ja kenkien desinfiointi edessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s