Viikonloppu Tukholmassa

Oli ihanaa päästä osallistumaan Tukholman voittajanäyttelyyn, kun en ole siellä koskaan päässyt aiemmin käymään.  Tosin tähän(kin) reissuun tuli heti alkuun jo mutkia matkaan, mutta onnistuimme lähtemään Ralphin, Kristan ja Selman sekä ystävämme Piian sekä hänen parin koiransa kanssa kohti Turkua, mukaan otimme myös ystävämme Sannan koiran Pasin, siis viisi koiraa jo meidän autossa ja tavaroita kattoon asti.  Turusta eteenpäin matkajärjestelyt oli hoidettu meille jo valmiiksi, josta lähtikin kolme autollista ihmisiä ja parikymmentä springerspanielia matkaan. Ruotsin valloitusta siis ihan tosi mielessä 😉 Laiva oli uusi Viking Linen Grace, upea laiva ja hyvää ruokaa 🙂 . Nukuttua ei tullut paljoakaan, Ralph oli taas niin aktiivinen, kuten yleensäkin aina ensimmäisinä öinä reissatessa. Hoksattiin myös jossain vaiheessa, että kellohan onkin tunnin vähemmän Ruottin maalla. Satamasta matkaa messukeskukseen ei ollut kuin vajaa puoli tuntia. Halli olikin tosi iso, ei tullut yhtään ahtauden tuntua. Yllätys oli sisälle mentäessä, että kaikki koirat vuorotellen nousivat korokkeelle ja ne tutkittiin tarkkaan päästä häntään asti, ilmeisesti terveystarkastus tehtiin. No Ralphillakin oli suojapuvut päällä, joten siinäpä piti sitten nekin riisua, kun halusi nähdä sinne alle asti.

Englanninspringerspanieleita oli ilmoitettu yli 100 eli uroksia 34 ja narttuja 60. Uroksilla tuomarina suomalainen Matti Tuominen ja nartuilla norjalainen Kari Granaas Hansen. Ralph oli kilpailemassa junioriluokassa 10 kilpakumppanin kanssa. Hienolla arvostelulla ” 16 months old. Excellent type. Strong bones. Excellent neck&topline. Masculine head. Muzzle could be slightly longer. Good body&coat. Well angulated. Moves well. Well presented. ” Sijoitus eri2 ja sa,  juniorititteli jäi siis yhden koiran päähän. Sannan Pasi oli myös junioriluokassa, mutta tuomarin mielestä  tarvitsee vielä aikaa. Kävimme Ralphin kanssa sitten pyörähtämässä vielä paras uros luokassa upeiden koirien joukossa, joiden kuvia on päässyt vain ihailemaan aiemmin. Tanskasta tullut upea uros voitti ja oli sitten myös rotunsa paras. Nartuissa olikin sitten voittoisa kulku teamimme jäsenillä, monta luokkavoittoa ja paras narttu ja pari titteliä mukaan eli valloitus onnistui. Kristan Selma oli upeasti nuorten luokassa myös eri2 ja sa. Näyttelyn jälkeen vietimme erään englantilaisen kasvattajan syntymäpäiviä runsaan herkkutarjoilun kera. Kiva kokemus oli ja eiköhän tuonne tule lähdettyä vielä toinenkin kerta.

Ralph Tukholma

Laivaan päästyämme alkoikin taas uusi seikkailu. Laiva oli vaatimattomampi kuin menomatkalla ja hyttimme oli tosi alhaalla 2. kannella. Tavaroiden raahaus vei kyllä mehut ennen kuin päästiin monen pitkän käytävän ja rappusten jälkeen hyttiin. Laitettiin koirat häkkeihin ja lähdimme porukalla sitten 8. kannelle syömään. Kun olimme päässeet maksamisen vaiheeseen, niin Krista sai soiton, että oli kuulutettu koirasta infossa ja ilmeisesti olisi jonkun meidän koira ja meiltä lähtikin yksi henkilö tarkistamaan asiaa. Olin varma, että ei minun Ralph ainakaan, kun oli metallihäkissä ja häkin ovi vielä mustekalalla sidottuna. Pasi oli sen kaverina vielä siellä häkissä. Minua tultiin sitten hakemaan ja no kuinka ollakaan minun seikkailijahan se lopulta oli. Kun pääsin info kerrokseen 7. kannelle, niin matkakaverimme Sanna ja Kati olivat kesken ostosten tulleet kuulutuksen kuultuaan katsastamaan tilannetta ja pitivät Ralphista huolta kunnes saavuin paikalle. Kiitos heille ja monelle muulle ystävälliselle ihmiselle, jotka olivat saaneet sen kiinni ja pitäneet huolta. Oli jotenkin kummasti ujuttautunut häkistä pois ilman, että oli luukku auennut ja Pasi onneksi näin sitten jäänyt sisälle, sitten aukaissut hytin oven ja juossut rappusia ylös ja jonotellut hissijonossa ja kulkenut sitten hissillä minua ilmeisesti etsien. Tuo kuulutus ”hyvät koiralliset matkustajat, infon ohi juoksi juuri ruskeavalkoinen koira” ei sitten kantautunut tuonne ravintolaan asti, mutta onneksi kaikki päättyi hyvin ja löysimme Ralphin kanssa toisemme. Jotenkin tuntui kummalliselta, että miksi kaikki heti epäilivät Ralphia, minä itse en taas epäillyt hetkeäkään ;), sen uusi lempinimi on tämän seikkailun jälkeen Houdini-Ralph. No nytpä uutta tukevaa murronvarmaa häkkiä etsimään ennen uusia reissuja. Tulomatkalla autossa oli jo niin väsynyttä porukkaa, että hulvatonta kätkätystä Ralphinkin kustannuksella jo pystyi pitämään alkujärkytyksestä selvittyämme. Tästä reissusta on pari päivää aikaa selvitä ennen kuin torstaina taas lähdetään uuteen seikkailuun Helsingin kolmipäiväiseen näyttelyyn, tällä kertaa junalla matkustaen. Kaikki lihakset on niin kipeinä tavaroiden roudauksesta, tuumattiin jossain vaiheessa, että ei tämä ole tervejärkisen harrastus 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s