Ralphin lasten uutisia -19

Ralphin poika ”Paavo” Locust Dream The Rock kävi Latviassa Daugavpilsissä näyttelyssä 19-20.1 ja saavuttikin ensimmäisenä päivänä Latvian ja Baltian muotovalion arvon saaden sertin ja ollen Rotunsa paras ja vielä sijoittui ryhmässäkin neljänneksi. Toisena päivänä sijoitus paras uros 2. Onnea Paavo ja Sari!

Photo: Sari Tiirikainen

Ilomantsissa 20.1 Ralphin poika ”Viljami” oli paras uros 3.

Rickyn silmäongelma ja patit

1.5 viikkoa sitten perjantaina iltana huomasin Rickyn siristävän oikeaa silmäänsä ja vilkkuluomi oli osittain mustuaisen päällä. Iltapäivän lenkillä enkä iltaruuan antamisen aikaankaan huomannut mitään erikoista. Ruokailun jälkeen on pojilla aina iltahepulit/painit niin ajattelin josko siinä olisi sitten sattunut joku tapaturma. Viikonloppu tietysti edessä niin annettiin hoitoa vaan keitetyllä vedellä ja sitten arjen tullen näytille jos tarvis. Vaiva meni jo sunnuntai-iltaan mennessä suurimmaksi osaksi ohi, mutta yläluomen alla oli vähän punoitusta niin varasin alkuviikolle kuitenkin näyttöajan. Silmä tutkittiin ja värjättiin eikä mitään roskia eikä värikertymiä näkynyt. Silmässä ei mitään oireita enää ollut lievää punoitusta lukuunottamatta niin saatiinkin vain kostutustipat mukaan. Sitten siinä puhuttiin että voisihan silmänpaineetkin mitata, kun olivat saaneet uuden laitteen, ihan harjoitusmielessäkin. Paineet olikin yllätys, oikealla jotain 55 luokkaa ja vasemmalla 20 luokkaa, tulokset jäi vielä epävarmaksi joten sovittiin, että menen uusintaan viikon päästä.

No nyt tuli sitten käytyä tarkastuksessa ja paineet olivat oikeasti koholla, oikea 59 ja vasen 22 suht normaali vielä. Suositeltiin silmälääkärillä käyntiä, jonne siis menemme kunhan sellaisen saa kiinni jostain. Silmä ei ole kipeä (ei ainakaan kosketus/paineluarka), ei arista, ei vuoda, jokinhan se painetta nostaa 9.5-v koiralla Nytkö on sitten Rickyn vuoro sairastaa, eikö tämä huono epäonnen vuosi voisi jo loppua.

Päästiinkin nyt heti seuraavana päivänä Kuopioon eläinlääkäriin, joka spesialisti. Vasemmassa paine normaali 17 ja oikeessa 37 eli ei hälyttävä vielä, mutta oli hyvä, että tulimme oikeissa ajoin. Aloitettiin Xalatan tipat 4 tunnin välein eli yöheräilyä tiedossa ja mennään ensi maanantaina tarkastukseen miten paineet reagoi.

Hyvin oli kontrollissa tipat tepsineet, paine poissa, arvoa 2 näytti vain enää. Nyt voidaan vähentää Xalatania enää 4 kertaa päivässä laitettavaksi parin päivän ajan ja sitten vain 2 kertaa päivässä ja päästään lopettelee vaikka poiskin. Saatiin Cosopt tippa vielä varalta pari kertaa päivässä laitettavaksi ja kuukauden päästä kontrolliin. Punoittelua vielä vähän, mutta se ei johtunut paineista vaan joku muu sitä aiheuttaa, onko jotain luomirakkulaa esim. yläluomen alla, jädään seuraamaan vielä.

Silmäkontrolli venähti vähän kuukaudesta, kun joulunpyhät sotki aikatauluja ja päästiin köymään vasta nyt tammikuun alussa. Vasen silmä on pysynyt terveenä, oikeassa paineet alhaiset 10, mutta pupilli aika pieni. Tippoja jatketaan vielä, Xalatania enää kerran päivässä ja Cosoptia kaksi kertaa. Seuraava näyttö helmi-maaliskuussa. Samalla näytin selässä olevaa pattia ja kyselin onko rasvapatti, kun on nyt suurentunut lyhyellä aikaa. Ei kuulema ole ja suositteli tässä vaiheessa poistoa, ennen kuin vielä kasvaa. Nyt ehkä noin rypäleen kokoinen. Huomenna näytille ja leikkausarvioon.

Käytiin näyttämässä pattia ja otettiin siitä sekä viereisestä pienemmästä ohutneulanäytteet ja lähetettiin patologille ja sen mukaan sitten arvio miten laajasti poistetaan. Muutamien päivien päästä lääkäri soitti ja kertoili patin hyvänlaatuisuudesta ja sovimme leikkausajankohdan. Tänään 22.1 leikattiin patit ja onneksi oli kotona body pukea suojaksi ettei kaveri pääse nuoleksimaan, itsehän ei yltäisikään. 2 viikon päästä tikin poistoon.

Joonas in memoriam

”Joonas” Mating Call Loved by Daddy 6.7.2006-26.9.2018

Joonaksen aika tuli lähteä isänsä Johanneksen luo. Nyt ei ole enää kipuja ja voi kirmailla ja juosta kavereiden kanssa siellä jossain pilvenhattaralla.

Joonaksen takajalat alkoivat tänä vuonna huomattavasti mennä huonompaan kuntoon ja olikin selvää ettei yhteistä talvea enää tule. Lähdön hetki tuli kuitenkin hieman aikaisemmin kuin luulin. Viikkoa ennen päätöksen tekoa Joonas hyppäsi huterilla jaloillaan sängystä ja kaatui. Sen jälkeen oikea takajalka oli erittäin kipeä, ei enää kunnolla varannut sille ja ylösnousutkin olivat hankalia. Olin odottanut merkkiä lopulliseen päätökseen ja tässä se tuli. Kipuläkettä onneksi oli jemmassa ja viimeiset päivät olivatkin vähän paremmat liikkumisen suhteen, mutta kun meillä on muutamia rappusia kuljettavana niin ne tuottivat hankaluuksia ja piti tehdä vähän järjestelyjä niiden suhteen. Mieli oli Joonaksella loppuun asti vireä, jalat ei vaan pysyneet enää mukana. Lääkärissä todettiinkin, että on pidemmän aikaa jo varonut oikeaa takajalkaansa, kun lihakset siitä hävinneet enemmän. Reidessä oli lisäksi kuumottava pahkura. Levollisesti Joonas sitten nukkui pois ilman kipuja enää. Joonas eli kuitenkin suht terveenä koko ikänsä 12 vuotta. Hyvää matkaa rakas Joonas! ❤️

Ralphin sairaskertomus

Nyt on viikko kulunut siitä, kun Ralph muuttui apaattiseksi ja piinaava epätietoisuus alkoi. Perjantaina päivällä Ralph oli ollu päiväpissityksellä ihan normaalin oloinen, mutta minun tullessa iltapäivällä töistä, oli vastassa vaisu koira, toki aina lelu suussa tullen vastaan. Viikonlopun aikana ruokahalu ei ollu enää entisenlainen, mutta söi kuitenkin melkein joka ruokailun. Merkkaili jotenkin enemmän niin vilkuilin pissejä niin ne vaikuttivat silmin nähtynäkin vähän tummemmilta. Sunnuntaiaamuna päädyin soittamaan Kuopioon päivystykseen Omaeläinklinikalle ja saatiin aika jo parin tunnin päästä. Ajatuksena oli joko pissitulehdus tai eturauhasvaivat. Olihan Ralphilla ollu vatsan kanssa ongelmia jo kesäkuussa, kävin jo sillon paikallisen lääkärin oven takana, mutta oli silloin suljettu ja sain puhelimeen vain päivystäjän muusta kunnasta. Silloin ajateltiin olevan mahan kovalla kun kakat ihan kovia nappuloita vaan, ei oikein syönyt ja vähän vastaava apaattisuus oli, tätä kesti joitakin päiviä, mutta meni sitten ohi.

Klinikalla lääkäri ensin tutki päällisin puolin, limakalvot vaaleanpunaiset, pientä lämpöä oli, pinnalliset imusolmukkeet normaalit, sydän- ja hengitysäänet normaalit, syke rauhallinen, eturauhanen pieni ja aristamaton. Mutta sitten vatsaontelon tunnustelussa tuntui massamainen muutos etu/keskivatsaontelossa. Päädyttiin tekemään ultraäänitutkimus: virtsarakko pieni, seinämät normaalin näköiset. Eturauhanen n. 3 cm tasakaikuinen. Maksakudos ja munuaiset vaikuttivat normaaleilta. Pernassa todetaan suuri massa, halkaisija n. 7 cm, lokeroinen epätasakaikuinen, diffuusisti rajoittui pernakudokseen laajalta alueelta. Ei vapaata nestettä vatsaontelossa.

Virtsanäyte otettiin paikan päällä ja siinä virtsa todella väkevää, siinä proteiinia ja lievästi valkosoluja, runsaasti siittiöitä, mutta ei tulehdusmuutoksia.

Verinäytteetkin katsottiin ja niissä puna- ja valkosoluarvot normaalit, perusarvot (maksa, munuais, elektrolyytti ja proteiiniarvot) normaalit.

Minulta kysyttiin mitä haluan tehdä, no tietysti halusin, että yritetään leikkausta ja katsotaan mitä sitten selviää. Lääkäri oli sitä mieltä, että jos todettu muutos on levinnyt esim. imusolmukkeisiin niin koiraa ei enää kannattaisi herättää leikkauksesta. Eli varasimme jo heti tiistaiaamuksi pernan poistoleikkausajan. Onneksi verikokeet olivat hyvät ja vuotoa ei havaittu niin ei tarvinnut hätäleikkausta. Perna usein voi revetä ja vuotaa eli sen suhteen olimme ajoissa.

Tästä alkoi piinaava odotusaika, ei voi sanoin kuvata sitä ajatusten sekamelskaa päässä, entä jos käykin huonosti miten pärjään ilman Ralphia. Kova epäusko miksi miksi ja se kyynelten määrä. Onko seuraava päivä maanantai meidän viimeinen yhteinen päivä. Maanantaina Ralph olikin jo sitten virkeämpi ja otin sille niin rakkaan damin mukaan ja kävimme kaksistaan metsässä, piti muistoksi ottaa pari videota.

Illalla vielä halusin Ralphin trimmata (viimeisen?) kerran ja nukahdimme vierekkäin.

Tiistaiaamuna piti ollakin jo Kuopiossa puol 8 aikaan ja odotin sen aikaa kunnes nukutusaine vaikutti. Leikkaavan lääkärin kanssa juteltuani tuli jotenkin rauhoittunut olo itselle ja pystyin lähtemään päiväksi töihin. Kauhulla ja osin malttamattoma odotin puhelinsoittoa lääkäriltä, kun leikkaus on ohi. Kannoin töissä puhelinta koko ajan kädessä mukana miettien onko hyvä vai huono asia kun ei kuulu mitään. Vihdoin 12 maissa tuli soitto että leikkaus meni hyvin ja Ralph odottaa heräämössä. Ihanaa saan sen vielä kotiin. Perna siis poistettiin kokonaan ja muutos oli ollut nyrkin kokoinen mutta ympäröivät kudokset olivat olleet siistit. Perna lähetettiin patologille tutkimuksiin. Pääsin lähtemään töistä klo 14 ja Kristan kanssa lähdettiin hakemaan Ralphia kotiin.

Käytiin paperiasiat ja hoito-ohjeet läpi. Ralph sai mukaansa kaulurin lisäksi mukavamman bodyn niin on helpompi kuljeskella. Sai vain 5 päivän nestemäisen tulehduskipulääkkeen, nykyään ei enää niin helposti antibioottia rutiinisti anneta vaan tarpeen mukaan vasta. Hoitaja kävi hakemassa Ralphin sillä aikaa ja sieltä se tulla tupsutti vähän vielä pöhnässä ollen. Sovittiin että soitellaan kontrolliaikaa ja tikkien poistoaikaa ja kokeiden ottamista. Perna ilmeisesti jonkinlainen punasoluvarasto ja nyt muiden elinten tulee ottaa sen tehtävät hoitaakseen.

Kotona pitikin suunnitella alakertaan meille väliaikaista majoitusta. Ralph oli jo samana iltana suht virkeä ja söikin hyvin. Torstaina sain poistaa haavateipit ja pääsin näkemään haavan ( kuva). Päivät kun Ralph ollut body päällä niin illat oltu sitten ilman ja annettu ilmakylpyjä vain kauluri päässä ollen. Kovasti kutittaisi ja kiinnostaisi haavan seutu. Perjantaina haavatarkastuksessa, olikin mahakarvoja jäänyt iso tuppo kiinni ompeleeseen ja eihän siinä auttanut kuin lyhentää rutkasti hapsuja, sain onneksi varovasti ne irroteltua.

Ralph on ollut nämä päivät tosi virkeä eikä yhtään kipeen oloinen, pitänyt yrittää saada se asettumaan välillä lepäämäänkin. Pihassa käyty kävelemässä vain sen verran, että tarpeet tehty. Onneksi äitillä on ollut mahdollisuus olla vierihoitajana päivät ja hoitanut muutkin koirat kun olen sitten illat itse ollut vain Ralphin kanssa.

Ensi viikolla keskiviikkona on

iltapäivästä kontrolliaika leikanneelle lääkärille, verikokeet ja pissinäyte kontrolloidaan ja katsotaan joko saataisiin tikit pois. Jospa patologin lausuntokin olisi jo saatavilla, loppuisi epävarmuus mikä muutos on, hyvänlaatuinen vai pahanlaatuinen.

Hassu sattuma, kun leikkauspäivänä Savon Sanomat oli käynyt tekemässä jotain juttua niin kysyttiin minulta lupa, että saako jutussa tarvittaessa käyttää Ralphin kuvaa. No tällanen oli lehden kuva.

Sunnuntaina päättyi tulehduskipulääke ja jotenkin Ralph on ollut enemmän jopa pakkomielteisesti kiinnostunut pippelistään. Onhan se bodykin ollu aina yöaikaan vähän märkä, kun nuoleskellut. En ole kuitenkaan tuota kauluria tarvinnu yöllä pitää. No nyt maanantaina oli sitten autossa mukana ja olikin narskuttanut bodyn puhki pippelin kohdalta ja nyt sitten pippeli punoittaa. Onneksi tikkeihin ei ollut kiinnostunut. Kovasti tuntuisi kutiavan, mutta nyt sitten onkin kauluri yötä päivää päässä.

Tänään keskiviikkona oli sitten jännittävä kontrollipäivä. Otettiin pissanäyte, jossa väri edelleen vähän tummaa, mutta näyte oli ihan puhdas. Eli pitäisi vaan saada juomaan jotenkin enemmän. Verinäytteetkin kaikki olivat kunnossa. Tikitkin otettiin jo pois, kun olivat hiukan lähteneet jo purkautumaan, alue kuitenkin siisti ja hyvin kiinni. Pari viikkoa vielä hihnassa kävelyä. Mutta sitten jännittävin asia, se patologin lausunto oli saapunut ja ihan mahtavaa, löydös oli hyvänlaatuinen hemangiooma eikä mitään jatkoja tarvita sen suhteen. Voiko ihminen olla onnellisempi, meidän yhteinen taipaleemme jatkuu vielä. Onneksi lähdimme ajoissa näyttäytymään lääkärille vaikkakin pissavaivan vuoksi ja muuna löydöksenä tuo pernavaiva niin onni ettei se ennättänyt revetä, koska se olisikin ollut jo hengenvaarallinen tila. Onnellinen olo tällä hetkellä!❤️

Ralphin lasten tuloksia heinä-syyskuu

”Valma” Lo´cust Dream The Pearl kävi heinäkuun alussa Pärnussa ollen ensimmäisenä päivänä pn4 ja toisena päivänä sitten Vsp saaden Sertin ja Cacibin. Näin Valmasta tuli myös Ee Mva! Elokuun alussa Valma kävi myös Harjavallan näyttelyssä ollen Rotunsa paras! Onnea Tiina ja Valma!

(photos: Tiina Salokanto/Tuija Sällylä)

IMG-5698

IMG-5700

IMG-5762

Valman veli ”Paavo” Lo´cust Dream The Rock teki paluuta kehiin ja oli porvoossa heinäkuussa hienosti pu4 ja elokuun alussa sitten Vesilahdella Rotunsa paras! Onnea Sari ja Paavo!

(photos: Sari Tiirikainen)

IMG-5788

IMG-5787

IMG-5789

”Desi” Adatza´s Intense Desire esiintyi ensimmäisen kerran virallisissa näyttelyissä heinäkuulla Juvalla ollen pn4! Onnea!

Elokuussa Mikkelissä  ”Viljami” Adatza´s  Renaissance All Over oli pu2 vara-sertillä ja siskonsa ”Luna” Adatza´s Finally A Queen oli upeasti Vsp! ”Enska” Adatza´s Royal Highness kävi Isokyrössä ollen pu4! Onnittelut!

Luna_vsp(photo: Krista Häkkinen)

Adatza´s Moment Of Truth ” Jade” oli sisarusparvensa ensimmäinen, joka kävi terveystutkimuksissa ja lonkat upeat AA ja kyynäret 0! Onnea!

”Messi” Lo’cust Dreams Are Wild jäljesti Mynämäellä Voi1 tuloksen pisteillä 45/50! Onnea!

Kouvolassa ”Rocky” Wildomar’s Real Treasure jäljesti Voi1-tuloksen pisteillä 45/50, Rocky tarvitsee vielä yhden 1-tuloksen jälkivalio titteliin. Onnea!

”Roni” Adatza’s Something Special suoritti Vierumäellä taipumuskokeen hyväksytysti, onnea!

photo: Jonsku Penttilä

Syyskuun 1.päivä Viljami kävi Kihniössä näyttelyssä ja sijoitus pu3 varasert. Onnittelut!

Ruovedellä ”Topi” Adatza”s Full Of Passion suoritti taipumuskokeen hyväksytysti. Onnea!

photo: Elina Korhonen

Wildomar”s Real Treasure ”Rocky” jäljesti kolmannen 1 tuloksensa Tirvan kokeessa syyskuun lopussa ja saavutti jälkivalion arvon. Lämpimät onnittelut!

”Paavo” Lo’cust Dream the Rock kävi Eckerön kv näyttelyssä ja sijoittui hienosti Pu3!

Aktiiviset Ralphin lapset

Harrastavia lapsia Ralphilla, näitä uutisia on ihana lueskella varsinkin, kun itse vielä lomaillaan.

”Rocky” Wildomar’s Real Treasure jäljesti ensimmäisessä voittajaluokan mejäkokeessaan heti Voi1-tuloksen, tästä on hyvä jatkaa, Onnea!

”Enska” Adatza´s Royal Highness kävi Vaasassa näyttelyssä toukokuun lopulla ja sijoitus pu4. Veljensä ”Viljami” Adatza’s Renaissance All Over kävi ensin harjoittelemassa Hankasalmella mätsärissä ollen hienosti Bis1 ja sitten kesäkuun alussa Äänekoskella näyttelyssä hienolla sijoituksella pu3 varasertin kera. Ja kävipä vielä Kangasniemelläkin mätsärissä pokkaamassa Bis1 palkinnot!

216c6cd0-320e-47e1-ac78-b271ccba4a7aphoto: Nina Frilander, mätsäri Bis1

photo: Nina Frilander, mätsäri Bis1

”Valma” Lo’cust Dream The Pearl kävi pari kertaa toukokuun lopulla näyttelyssä ollen Vaasassa pn3 ja Raumalla pn4. Veljensä ”Messi” Lo´cust Dreams Are Wild kävi mejässä Pyhtäällä saaden Voi1-tuloksen sekä suoritti hienoin arvosteluin Mh-kokeen. Onnea!

”Paavo” Lo’cust Dream The Rock reissasi kauas Valkovenäjälle Minskiin, kannatti sillä tuliaisina molempina päivinä sertit ja cacibit. Paavosta tuli täten By Mva ja CIB. Nyt puuttuu enää yksi cacib, jotta saisi lisättyä titteleihin vielä CIE:n. Onnea Sari ja Paavo!

IMG-5610photo: Sari Tiirikainen, By Mva

IMG-5619Photo: Sari Tiirikainen, CIB (kansainvälinen valio)

”Luna” Adatza’s Finally A Queen kävi Virossa Luigen näyttelyssä 16-17.6 ja oli molempina päivinä Vsp ja lauantain sertillä Lunasta tuli Viron, Venäjän ja Suomen muotovalio. Onnittelut! Samassa näyttelyssä ”Roni” Adatza’s Something Special oli pu4.

Photos: Teija Vornanen